You are here: Usein kysyttyä! / Usein kysyttyä!
Usein kysyttyä!
Korvaako RFID viivakoodin?
RFID ei näillä näkymin tule korvaamaan viivakoodia, ainakaan lähitulevaisuudessa. RFID:n ja viivakoodin hyödyt ovat osaksi päällekkäisiä ja osaksi erillisiä. Viivakoodi on edelleen halvempi käyttää niissä sovelluskohteissa, jotka eivät erityisesti RFID-tekniikan hyötyjä tarvitse. RFID taas toimii paremmin esimerkiksi sovelluskohteissa, joissa tunniste halutaan piilottaa tai siihen ei muuten saada näköyhteyttä, tunnisteen luku halutaan tehdä kaukaa, lukutapahtumia halutaan tehdä useampia samanaikaisesti, tunnistus tapahtuu ympäristöissä joissa tunnisteeseen kohdistuu voimakasta kulumista tai se altistuu lialle. RFID-tunnisteen tietosisältö voi olla myös dynaamista, toisin kuin viivakoodin, joka on tulostuksen jälkeen muuttumaton.
Miksi kaikki eivät jo käytä RFID-tekniikkaa logistiikassa ja seurannassa?
RFID-tekniikkaa käytetään jo tuhansien yritysten logistiikassa ja seurannassa. Käytössä on suljettuja järjestelmiä, joissa ollaan sitouduttu tietyn toimittajan RFID-tekniikkaan. Käytössä on myös avoimiin standardeihin perustuvia logistiikkaprosesseja, jotka kuitenkin ovat suljettuja kiertoja, esim. tietyn toimittajan ja vastaanottajan välisiä ketjuja tai yrityksen sisäisiä kiertoja. Näissä järjestelmissä ei ole niin olennaista, että kuka tahansa voi lukea tietyn RFID-tunnisteen, ja samat tunnisteet kiertävät ketjua usein uudelleen. Avoimissa logistiikkaketjuissa on taas tärkeää että lukijat, tunnisteet ja tunnisteen tietosisällöt ovat yhteisen standardin mukaisia, jotta saavutettaisiin hyötyjä maailmanlaajuisten ketjujen yhteensopivuudesta. Tällaiseen visioon pyrkii esimerkiksi EPC -standardi. Avoimissa ketjuissa tunnisteet eivät päädy takaisin, jolloin alhainen hinta on tärkeä. Suljetuissa ketjuissa jo nykyinen hinta tuo selkeitä etuja. Monet yritykset kuitenkin vielä haluavat seurata standardoinnin kehitystä, ja siksi RFID ei näy vielä avoimissa ketjuissa.
Mitkä ovat RFID-tekniikan liiketoimintahyödyt logistiikassa?
RFID-järjestelmällä voidaan esimerkiksi vähentää kirjausvirheitä, työvoimakustannuksia, hävikkiä, toimitusvirheitä, pienentää varastotasoa ja automatisoida ja nopeuttaa prosesseja. RFID-järjestelmällä voidaan myös kerätä logistista tietoa, jota ei aikaisemmin ollut saatavilla ja sitä kautta kehittää yleisesti omia prosesseja.
Mitä RFID-laitteisto ja tunnisteet maksavat?
RFID-tunnisteet maksavat standardista ja tyypistä riippuen noin 0,06 € - 5 € kappale. Logistiikassa käytettävät RFID-tarratunnisteet maksavat 0,06 € - 0,20 €, ja esimerkiksi erikoistunnisteet ja RFID-kortit muutaman euron kappale. RFID-lukijat maksavat muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroa kappale. Lisäksi tarvitaan ohjelmistoja ja integraatiotyötä, joista voi pyytää tarjouksen järjestelmäintegraattorilta.
Kuinka paljon tietoa RFID-tunnisteeseen voidaan kirjoittaa?
RFID-tunnisteen muistin koko on standardista riippuen muutamasta tavusta muutamaan kilotavuun. Esimerkiksi Mifare-tunnisteiden, joita käytetään maksusovelluksissa, muistin koko voi olla jopa 4 kB. Muistista osa voi olla valmiiksi ohjelmoitu. Esimerkiksi EPC Class 0 UHF-tunnisteen muutaman tavun muisti sisältää vain EPC-koodin ja sitä ei voi muuttaa, kun taas moniin muihin voidaan kirjoittaa hyvinkin paljon.
Missä vaiheessa alan standardointi on?
Alan standardointi eri sovelluksissa on eri vaiheissa. Osa standardeista ja tekniikoista ovat jokseenkin vakiintuneita, mutta esimerkiksi tulevaisuuden lukija ja ohjelmisto-standardit ovat vielä jossain määrin kysymysmerkkejä. Eri tunnisteiden standardit ovat viimein vakiintuneet UHF-taajuuden Gen2 standardin myötä.
Liittyykö RFID-tekniikan radiosignaaleihin terveysriskejä?
Ei. RFID-lukijat tuottavat joko oskilloivia magneettikenttiä LF- tai HF-taajuusalueilla tai radioaaltoja UHF- tai mikroaaltotaajuuksilla. Laitteet toimivat matalilla tehoilla eivätkä altista ihmisiä tai eläimiä vaaralliselle säteilylle. Esimerkiksi UHF-lukijat toimivat samoilla tehoilla ja taajuusalueilla kuin GSM-puhelimet, mutta sijaitsevat hyvin kaukana verrattuna pään viereen työnnettyyn puhelimeen.